Meille on muuttanut rastaspariskunta

Kyllä kannatti odottaa puolisoa matkalta kotiin - sain kivoja tuliaisia. Toisaalta sehän ei ole mikään yllätys että sain tuliaisia, sillä mies kyllä tietää, ettei kotiin ole ilman tulemista ;-) No ei  vaineskaan... pääasia että matkalta saavutaan turvallisesti kotiin.

Sillä välin, kun puoliso huiteli maailman turuilla, minä jatkoin kevättöitä ulkosalla. Etupiha alkaa olla jo mallillaan, mutta kun oli menossa haravani kanssa takapihalle, sinne olikin saapunut jo uudet asukkaat. Mitään virallista vuokrasopimustahan ei ole tehty, mutta rastaspariskunta oli päättänyt valita juuri meidän takapihan kesäpaikakseen. Ja jestas mikä rääkäisy ja vastalause kuului, kun astuin pihaan: "Stop, tämä on nyt meidän aluetta, voisitko ystävällisesti poistua". Se joka päästi ääniä, oli minun tulkintani mukaan uros. Se oli ilmiselvästi ollut ruoka-aikaan kotiona, sillä sen verran oli elintasovatsaa kertynyt - hyvä että oksa kesti. Hieman pienempi ja minusta sievemmän oloinen lintu kyyhötti alempana viimesyksyisen oksakasan päällä.

Rastasparat joutuivat kyllä lähtemään hetkeksi, kun minä vuokranantajan ominaisuudessa päätin laittaa hiukan paikkoja kuntoon ja haravoin takapihan. Tulppaanit ovat jo isoilla aluilla ja raparperikin on mennyt ihan päästään pyörälle ja tuupannut jo isot alut. Täytyy todella toivoa, ettei enää tule takatalvea ja kukat ja kasvit saavat jatkaa kasvuaan rauhassa.

Tänä aamuna, kun availin makuuhuoneen kahtimia, huomasin, että rastaspariskunta oli paikoillaan. Se pulska poika keikkui syreenin lavassa ja tyttö oli tutulla paikalla oksakasan päällä. Mukava päästä seuraamaan heidän pesimistään...kunhan vaan eivät kesällä syö meidän marjoja :-)


                                                                  Syreeniaidan pullukka

Lahjuksia

Krookuksia näkyvissä!

Ensimmäiset krookukset ovat ilmaantuneet ja samoin kevään ensimmäiset rakot käsiin :-) Näin upeilla ilmoilla ei millään malta olla sisällä, vaan puutarha ja pihatyöt oikein houkuttelevat ulos aurinkoiseen ilmaan. Ja tietysti haravointi tuntuu tottumattomissa käsissä.

Tänä vuonna on kevät todellakin aikaisessa, sillä en muista yhtään aiempaa vuotta, että olisin kuopsutellut pihaa kevätkuntoon jo maaliskuun puolivälissä. Tosin viikonloppuun ennustetut lumisateet taitavat vesittää nämä minun keväthehkutukset, mutta viis siitä. Nautitaan keväästä ja auringosta silloin kun voidaan!

Pehmoisia pajunkissoja

No niin, se on nyt sitten taas se aika vuodesta, kun tulee vilkaiseeksi peilistä itseään sillä silmällä ja toteaa, että mikäli haluaa kesällä keikistellä bikineissä, on viimeiset hetket alkaa tekemään asialle jotain.
Eilen paistoi niin ihana kevätaurinko, että lähdimme ystäväni kanssa lenkkeilemään ja hankkimaan kesäkuntoa :-) Ihana ilma, upeat maisemat ja hyvä seura....mikäs sen mukavampaa. Ja sitten lenkin loppusuoralla löysimme valtavan pajukon, josta uskalsi ottaa itsellekin muutaman oksan kotiin.

Ihania, pulleita, vaaleanpunertavia pajunkissoja!

Mökkikauden avajaiset

Jaahas - ei tämä blogin pitäminen niin helppoa ollutkaan. Onnistuin sotkemaan omat postaukseni ja jouduin nyt lisäämään kaikki tähän asti kirjoitetut uudestaan. Siksi ne ovat nyt kaikki merkitty tälle samaiselle päivälle, vaikka aloitin blogin kirjoittamisen jo viime kuussa. Ei voi kuin päivitellä omia onnettomia some-taitoja. Vaan mites se menikään - alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo ;-)

Nyt alkoi mökkikausi virallisesti! Yleensä mökkiä siivoillaan kesäkuntoon vasta huhtikuusssa, mutta nyt lämpimien kelien innottamana paikat on puunattu kuntoon jo nyt. Koskaan makkara ei maistu yhtä hyvältä, kun ensimmäisen kerran keväällä mökkiuunissa kärvennetty, puoliksi palanut makkaranpätkä!

Luksusta Ikean tossuihin

Ihanaa, ihanaa, iihaanaa... raporttien mukaan sivuillani on ollut kävijöitä ! Tiedä sitten ovatko vain vahingossa eksyneet sivuille, mutta mukavaahan se on, että edes joku on nähnyt minun juttuni ;-) Olisi tietysti kivaa, että lukijat jättäisivät jonkin kommentin käynnistää. Eli jos sinä satut piipahtamaan sivuillani, niin olethan ystävällinen ja laita edes joku bukstaavi poikkeamisesta.

Eilen illalla sain idean ja tuunasin Ikean muutaman euron tossuja teeveetä katsellessani. Kaapista löytyi vanhoja nauhoja ja rikkimenneestä kaulakorusta helmiä. Tällaiset niistä tuli. Aikas mahtipontiset, vai mitä, mutta kyllä nyt kelpaa tepastella!

Kevättä rinnassa

Sillä hetkellä kun säätieteilijät lupasivat tälle viikolle +8 astetta, minä päätin että minun kevätkausi alkaa nyt. Kävin ostamassa kevätesikoita ja nyt fiilistelen niiden kanssa kotosalla.

Kevään myötä minulla tulee myös pakottava tarve alkaa siivoamaan varastoa, johon on talven aikana vain tuupattu tavaraa sisään. Minulle on vuosien saatossa kertynyt paljon sisustuslehtiä, joista en raaski luopua ja siellä ne ovat varastossa pyörineet marketin muovipusseissa. Vaan nytpä innostuin niitä lajittelemaan ja arkistoimaan mappeihin. Ostin ihan tavallisia mappeja, mutta kun ne ovat aika tylsän näköisiä, niin askartelin niihin vahoista tapettipaloista uudet selkämykset. Ai että, nyt on lehdet järjestyksessä ja varaston hylly näyttää hienolta!

Myös autotalli tarvitsisi siivousta, mutta se on enemmän puolison valtakuntaa. Minusta sinne kaivattaisiin ihan ensimmäisenä pommiexperttiä :-)

Värejä, värejä...tai minun tapauksessa harmaata ja valkoista

Kuten arvata saattaa, lempivärejäni ovat valkoinen, harmaa ja beige. Edellinen kotini oli lähes valkoinen, mutta koirakaverien myötä on ollut pakko ottaa muitakin värejä mukaan. Puoliso hieman haraa vastaan ja kyselee aina pitääkö kaiken olla niin vaaleaa, ja sisustaa "oman työhuoneensa" murretuilla, vahvemmilla sävyillä.Vielä minä hänenkin päänsä käännän valkoisen suhteen :-)
Minusta vaaleat värit ovat yksinkertaisesti kauniita ja antavat ylellisen vaikutelman arkisiinkin juttuihin.

Tästä se remontti alkoi

 Ohessa on kuvia remonttimme alkumetreiltä ja sitten vähän myöhemmästä vaiheesta.

Iloista Valentinusta!

Iloista Valentinusta !

Sinä siellä, minä täällä,
ystäviä joka säällä.
Meitä ei estä tuuli ja tuisku,
siksipä kamulle hali ja muisku.

Tervetuloa syreeniaidan taakse kotiimme!

Odotan jo kovasti kevättä ja kesää (siksi blogin kuvakin on jo kesäinen ruusukuva) ja suvea odotellessa ajattelin aloittaa blogin kirjoittamisen.

Blogin nimeksi tuli "Syreeniaidan takana", koska kotimme sijaitsee ihanien syreenien katveessa. Tosin ensin ajattelin blogini nimeksi "Ihan tavallista vaan", koska elelemme ihan tavallista elämää ja arkea. Meillä ei ole mitään suurta hienoa villaa tai satoja neliöitä asuinpinta-alaa, mutta olemme hyvin onnellisia meidän rivitaloasunnossa.

Asunnon ostimme puolitoista vuotta sitten. Tarkoitus oli tehdä pientä pintaremonttia, mutta lopulta kävi niin, että parhaimmillaan, tai sanoisiko pahimmillaan, oli pystyssä enää vain ulkoseinät. Kävimme siis läpi koko asunnon. Pientä viilaamista löytyy vielä niin sisällä kuin ulkonakin. Näistä puuhista tulen kirjoittelemaan kevään aikana.

En ole kummoinenkaan kokki, mutta tykkään leipoa, tehdä käsitöitä, nikkaroida kaikkea pientä ja etenkin pidän antiikista ja vanhoista tavaroista. Mieli tulee niin iloiseksi, kun tekee jonkin hyvän löydön kirppikseltä, huutonetistä tai jostain vanhan tavaran liikkeestä. Jaan mielelläni nämä ilonhetket kanssanne.

Iloisiin kuulemisiin